onneksi on lankoja...........
onneksi on kaksi toimivaa kättä.........
...kun täällä parantelen "poksahtanutta" polveani ....
Edelleen siis kulku käy keppeihin tukien, mutta aina vaan helpommin, onneksi! Nyt on vaan käynyt selväksi yläraajojen olemassaolo...:D Hierojallani on pikkuisen hommia huomenna, kun vetristää kipeytyneitä hartioitani! Vähemmästäkin saa olkanivelet aroiksi!
Olenkin nyt paneutunut (ylin kuva) newyorkilaisperheen ekoelämään, joka lähtökohdiltaan jo eroaa hurrrjasti suomalaiskaupunkilaisen saati maalaisen arjesta. Mielenkiintoisia näkökulmia kuitenkin! Kaari Utrion uusimman ahmaisin muutamana iltana! Pidän hänen "epookkiromaaneistaan", joissa historiaa kuvataan humoristiseen ja lempeään sävyyn! Sopivaa luettavaa juuri tähän paikallaan oleiluun!
Sukkasatoni on, kuten huomaatte, äärimmäisen tylsää, noin mallien puolesta! Pelkkää perussukkaa, vaikka maailmassa malleja pursuaa, täh??? Saatte selityksen: sukat ovat itselleni, mahdollisimman ohuet, jotta sopivat kaikkiin kenkiin. Silloin ei kaivata monimutkaisuutta, vaan mukavuutta! Värit ovat tietenkin MUST jo pelkän kutomisen takiakin, samoin aloeverat sun muut, sillä sukka tulee ihoa vasten. Lisäksi sukat ovat minulle "tv-työ" eli työhön ei tarvitse jatkuvasti katsoa, kun kutoo!!
Alimmassa kuvassa esimerkki siitä, miten samoista "geeneistä" syntyy kaksi aika erinäköistä jälkeläistä, kun antaa sattuman hoitaa lopputuloksen :D (Ticotico-lankaa) Keskikuvassa valmiit sukat kahta eri Austermann Stepiä, aloitetut sukat uruguaylaista superfinemerinoa (joskus messuilta).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti