sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Käsitteet kadoksissa


"Ryijymatto, käsintehty, 9e" - näin luki kirppiksellä lapussa, joka oli kiinni tässä tuotteessa. Hmph...mitäpäs siinä, 9e on luvattoman halpa hinta käsintehdystä tuotteesta, vaikka se olisikin RAANU eikä mikään ryijymatto!


Törmään aika usein siihen, että kirppistavaroilla on väärä nimi. Usein näen täkänöissä nimen "raanu" tai "ryijy", rukinlapoja on nimetty seinätauluiksi ja puualustoiksi. Eipä tuo maailmoita mullista, huvittaa vaan välillä ihmisten "kekseliäisyys" myytävän tuotteen nimeämisessä. Pääasia on tietenkin, että tavara kiertää! Jos kerran perinnöksi/lahjaksi saatu puuhäkkyrä (= Tuomaan risti!) tms. ei omaan kotiin sovi, niin parempihan se on laittaa myyntiin kuin roskiin! Nämä mainitsemani tuotteet sattuvat kuulumaan minulle tuttuihin asioihin, mutta laittakaapa minut nimeämään vaikkapa kalastusvälineitä..... juu, se parhaiten nauraa...:D

lauantai 29. lokakuuta 2011

Kukkatoimitus ovellenne!

Pääsinpäs taas itse koneelle kaikenmaailman nallepäivien jälkeen :D Voitte arvata sen hulinan ja hössötyksen... Noo, välillä voinee vähän irrotella! Hauskaahan se oli katsella! Etenkin näin sairaslomalla; polvi aristaa edelleen, mutta keppejä käytän vain kodin ulkopuolella ja vain yhtä. Vaatii vaan aikaa ja kärrrsivällisyyttä (mrrrrr...)!

Jotakin on tullut näprättyäkin, tosin tämä ajalta ennen polven "pamausta":



Koristelin vanhempieni ulko-oven kranssin uudelleen. Pohjan olen joskus kieputellut villiviinin oksista. Viime talvena siinä roikkui valkoisia tupsuja, nyt tein vähän värikkäämmän koristelun.



Konehuovutetun villapaidan kaulusresorista kieputin ruusuja. Oli niin heleää punaistakin sopivasti! Lehdet virkkasin. - Kumma muuten , miten ompelupöydälle kerääntyy kahvimukeja...tarjoilija HOI!!

torstai 27. lokakuuta 2011

MUN PÄIVÄ!!!!

Ai, mitennii??? Kattokaapas kalentereita, se onnn kasvi...kansi.....siiiiiis tooi....kasvatuksellinen NALLEPÄIVÄ  eikun ....(emäntä hoi! mikä seny on???) (emäntä kirjottaa ny:) KANSAINVÄLINEN NALLEPÄIVÄ!! Juu, ettäs tiärätte!! Että meikää saa juhlia :D:D Nii, siis kirjottamassa vanha tuttavanne Simeoni, jossei joku viä hoksannu!! Aattelin että saatte vähän katselmusta meikäpojjaan arkeen, juu, ootteko valmiina??



Toi on sillon kesällä ku oli nii lämmintä...



sitte oli vähemmän lämmintä ja piti poseerata joulukorttia varten (missäs ne kortit muuten on???)



Haaa, meikkis rakastaa luntaaa!! Lumienkeleitä tässä väännetään!



Ommeinaan oma potkukelkkaki! Emäntä vaan sano ettei sillä tollai oo tarkotus ajaa, mutta eihän se kaikkee tiärä, toi emäntäkää!



Ollaan meinaan noita urheilumiähiä! Nää on ne ompelulaiset....ne kuiteskii missä on viis eriväristä rengasta siinä lipussa ja kaikki maat mukana...ei se kyllä ollu oikein toi sana...ompelu jotain sinne päin...




...ja kiälimiähiä kans! Toi enklanti sujuu kuin vettä vaan, ainaskii melkein, opiskeltu ainaki on...varmaan vähän vois enemmän harjotella....mutta kunne kaikki ulkomaalaiset karhutkii puhuu suamee niissä lastenohjelmissa, ihan pöhköö, eihän siinä voi harjotella...



ku meikä oikeen viä kehuu itteensä niin kalamiäs sitä vasta ollaankii!! Sai tosta emäntäki vähä maistaa...

Nny toi emäntä sanoo että kantsii lopettaa tää omakehu...paraski sanoon...mutta kaisse omparee että tuutte joskus toisteki meikän juttuja lukeen. Mutta muistakaa ny halata niitä teirän omia karhunpoikianne, ei niitä ihan turhan takia juhlita tänään!! Som moro!

tiistai 25. lokakuuta 2011

Paikallaan

Onneksi on kirjoja...........






onneksi on lankoja...........





onneksi on kaksi toimivaa kättä.........


...kun täällä parantelen "poksahtanutta" polveani ....

 Edelleen siis kulku käy keppeihin tukien, mutta aina vaan helpommin, onneksi! Nyt on vaan käynyt selväksi yläraajojen olemassaolo...:D Hierojallani on pikkuisen hommia huomenna, kun vetristää kipeytyneitä hartioitani! Vähemmästäkin saa olkanivelet aroiksi!

Olenkin nyt paneutunut (ylin kuva) newyorkilaisperheen ekoelämään, joka lähtökohdiltaan jo eroaa hurrrjasti suomalaiskaupunkilaisen saati maalaisen arjesta. Mielenkiintoisia näkökulmia kuitenkin! Kaari Utrion uusimman ahmaisin muutamana iltana! Pidän hänen "epookkiromaaneistaan", joissa historiaa kuvataan humoristiseen ja lempeään sävyyn! Sopivaa luettavaa juuri tähän paikallaan oleiluun!

Sukkasatoni on, kuten huomaatte, äärimmäisen tylsää, noin mallien puolesta! Pelkkää perussukkaa, vaikka maailmassa malleja pursuaa, täh??? Saatte selityksen: sukat ovat itselleni, mahdollisimman ohuet, jotta sopivat kaikkiin kenkiin. Silloin ei kaivata monimutkaisuutta, vaan mukavuutta! Värit ovat tietenkin MUST jo pelkän kutomisen takiakin, samoin aloeverat sun muut, sillä sukka tulee ihoa vasten. Lisäksi sukat ovat minulle "tv-työ" eli työhön ei tarvitse jatkuvasti katsoa, kun kutoo!!

Alimmassa kuvassa esimerkki siitä, miten samoista "geeneistä" syntyy kaksi aika erinäköistä jälkeläistä, kun antaa sattuman hoitaa lopputuloksen :D (Ticotico-lankaa) Keskikuvassa valmiit sukat kahta eri Austermann Stepiä, aloitetut sukat uruguaylaista superfinemerinoa (joskus messuilta).

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Syksy on täällä, huutavat varikset aidan päällä


Saunapolku on niin kovin syksyinen jo...



... ja vesi surkean matalalla... keväällä se ulottuu laituriin asti! Hain pesuaineet yms. eilen pois rannasta. Siirryttiin sisäsaunaan...



...käännettiin soutuvenekin, huoh...



...ja meikä reväytti koipensa siinä rytäkässä entistä pahempaan kuntoon............kesällä temppuili vasen polvi, nyt oikea ja eilinen pahensi kävelyä niin, että hain isältä lainaksi sauvat, jotka kerran löysin - ihme ja kumma - kirpputorilta 4 eurolla! Isä ei onneksi niitä nyt tarvitse, lonkkavaiva helpottanut, toivottavasti en minäkään kovin kauaa!

perjantai 21. lokakuuta 2011

Hämeenlinnassa

Silloin tällöin käännän auton nokan kohti Hämeenlinnaa, yhtä entisistä opiskelukaupungeistani. Tällä viikolla nappasin syyslomailevan kaverin kyytiin ja huristettiin ostoksille.

Ensimmäisenä kohteena Nanson tehtaanmyymälä, kuten aina! Nyt kannoin sieltä takakonttiin säkillisen hyvää trikoomatonkudetta:



päädyin mustavalkoraidalliseen, siitä voi saada mukavaa säväystä värikkäiden kuteiden sekaan. Lisäksi luulen useimpien pitävän noista väreistä (ajattelen sukuni nuorisoa...!). En kysynyt pussin painoa, mutta hintaa oli 35e. Hyvää tasaista kudetta, kohtuuhintaan. Nyt vaan pitäisi puhkua itseensä intoa käydä kangaspuiden kimppuun... loimikin on jo valmiina... ilmoittelen kyllä, jos "hyvin käy"!!

Sitten suhautettiin Etolaan, josko sieltä saisi kristallimuovia... sitä mistä Virveriikka tekee niitä ihania pussukoita!


Myymälässä ei osattu sanoa onko tämä sitä oikeeta, enkä minä muistanut minkä tuntuista se on, vaikka olen joskus nähnyt. Jos luet tämän, Virveriikka, niin näyttääkö suojapaperi yhtään tutulta??? Vai ostatko muovin Eurokankaasta?? Me ei lähdetty Eurokankaaseen enää ko. muovia hakemaan, kun päätin kokeilla ensin tuota. Tuli vaan hieman hätä ostaa sitä, kun joku epäili muovin valmistuksen loppuvan...



Kirppiksille - kuinkas muuten - oli tietenkin PAKKO poiketa :D Näkisittepä vaan korivalikoimani... nämä pari uutta sopivat sekaan mainiosti! Tuota matalaa ajattelin lahjaksi (lankapussit jäävät minulle!!), pienempi on niin söpö vaikka kynille.


Alinna oleva musta pikkuruinen matkalaukku aiheutti lievää viherrystä kaverissani...:D, en kuitenkaan voinut luopua siitä kun sen ensin näin. Aika makee "tuote-esittelysalkku"!! Vasemmalla yhdellä eurolla ostetut tanskalaiset muovipurkit (hyvä ostos!), takana Stockan juhlakahveeta ja edessä oikein suloinen, pahvinen retroinen teerasia. Euron sekin!



Näitä peltilootia ei voinut jättää ostamatta: Vas. Hans Christian Andersenin satukuva, Carl Larsson-kuva edessä, kolmannessa muuten vaan mukava kuvitus - 50-80 centtiä kpl! Voin kyllä pikapuoliin harkita näyttelyä peltipurkkikokoelmastani... ovat ne kyllä niin kauniita, useimmat, ja mukavia säilytysrasioita!


tiistai 18. lokakuuta 2011

Satukirja päivässä pitää mielen vetreänä, sanoisin

Haa, pääsinpäs taas aiheeseen!!! Kansallinen sadun päivä, vassåkuu! Oli kaksi vaihtoehtoa: kertoako KAIKKI mitä ajattelen saduista vai se toinen, siis läpäisyperiaatteella (kamala termi!) vihjaisen muutamasta hyvästä sadusta. Huokaiskaa ihan rauhassa - valitsin jälkimmäisen :D Ja ajattelin vihjaista erityisesti muutamasta käsityöihmisen silmään osuneesta kuvittajasta, sillä yksi kuva kertoo jne! Hyvässä satukirjassahan (ammatti-ihmisen bassolla...) kuva ja teksti ovat sopusoinnussa! Teksti ei saa selittää kuvaa liikaa, myös mielikuvitukselle pitää jättää sijaa! Mainiona esimerkkinä ihailemani Mauri Kunnas, jonka kirjat jätän nyt pois kavalkaadistani.

Tuli silti pieni ongelma....


otanko tuon.... vai tuon....joku rohmu on täyttänyt mun hyllyni....




Päädyin klassikoihin: kuvittajat Maija Karma ja Kristiina Louhi. Heitä ei voi ohittaa! Taiteellisia herkkuja kummankin työt! Satuna "Piilomaan pikku aasi" on ehdotonta kärkeä listallani, lapset eivät ikinä kyllästy kuuntelemaan sitä! "......ja mitä sitten tapahtui, siitä kuulette ensi kerralla!" Kristiina Louhi kirjoittaa osan kirjoistaan itse tai kuvittaa jonkun toisen lahjakkaan kirjoittajan teoksia. Taattua tavaraa!


Pikku Kakkosen tunnarit sun muut kuvittanut Camilla Mickwitz menehtyi valitettavan nuorena, mutta onneksi kuvat elävät! Mainioita värikylläisiä naivistikuvia!


Ulkomaisista joukkoon kelpuutin Janusz Grabianskin, jonka taidekuvat koristavat mm. Kauneimmat eläinsadut-kirjaa.


Kotimaisista nykykuvittajista huipulle nousevat Virpi Talvitie...



...ja Petra Heikkilä, jonka töitä on useana kesänä nähty myös Iittalan Naivistinäyttelyssä! Mikä huumori!!!
Suosittelen :D



Kirpputorilta vuosia sitten muutamalla eurolla hankkimani Intiaanisatuja-kirjan ostin eritoten kuvituksen takia! Taiteilija on Miloslav Troup, todennäköisesti tsekkiläinen, painovuosi 1967! Nämä kuvat voisi suoraan siirtää kankaanpainantaan, kirjontaan.....



Aikas kivoja, eikö vaan?!



Ja sitten lopuksi tietenkin itse Myyrä! Ottamatta mitenkään kantaa sarjan (muka)poliittiseen sanomaan, pidän tästä veikosta ja sen seikkailuista! Riemastuin suuresti bongattuani eilen kirppikseltä tuon kankaanpalan, jossa myyrä autoaan hoitelee :D Ja kuten kuvasta näkyy Myyrä-kirjakin on jo ihan rikkirakastettu versio lasten jäljiltä!

Päätän katsaukseni tällä erää tähän pitääkseni edes muutaman lukijan jatkossakin :D sillä kun jostakin innostun, niin...!! Monta, monta suosikkikuvittajaani jäi vielä rannalle, mutta eipä makeaa mahan täydeltä!

lauantai 15. lokakuuta 2011

Vuokon lumoissa

Tämä ON kissaton blogi! On edelleenkin, mutta pakkohan minun on esitellä kutsumaton vieras, vai kuinka?



Tästä lähdettiin yli 3 viikkoa sitten. Tällainen nelijalkainen ilmestyi pihapiiriin arkaillen, mutta selvästi kontaktia hakien. Hätäpäissäni annoi nokkosletun palan. Maistui hyvin! Seuraavana päivänä jo aikaisesta aamusta kissa majaili marjakuusen alla. Nyt kokeilin kaalilaatikkoa - katosi hetkessä nälkäiseen suuhun! Soitin hierojalleni, jolla on kissoja yllin kyllin: "Mitä kissat oikeesti syö???" Mulla kun ei ole kokemusta, allerginen kun olen, eikä vanhemmillanikaan ole koskaan ollut kissaa.

Nyt olen jo melkein expertti ruokkimaan tätä "Vuokkoa" (oli sitten poika tai tyttö!). Raaka kala kelpaa ("selvästi joltain mökiltä" , sanoi asiantuntija) samoin kaupan purkkiruuat.




Nyt kolmen viikon säännöllisen ruokkimisen ja rauhallisen tutustumisen jälkeen ollaan lähennytty! Nyt kissa tulee syömään jo portailta!!! Yritän ruuan avulla saada sen sisälle ja sitten kutsun kissahoitolan väen hakemaan sen talvisuojaan. He eivät tule paikalle, ennen kuin kissa on lukkojen takana. Vuokko tuntee jo minut ja saan kulkea ohi vaikka ruokailu olisi kesken!



Kyllä se on niin suloinen! Selkäsaunan ansaitsisi se, joka tämän hylkäsi. Sillä hylätty se on, kukaan ei ole kysellyt siitä paikalliselta eläinvalvojalta. Eikä se kävisi niin nälkäisenä ruuan kimppuun, jos sitä joku muu ruokkisi. Luulen, että kova ikävä tulee kun Vuokon joskus hoitajalle saan, mutta parempi niin kuin jättää ulos talven armoille. Kuulemma ihmiset aukaisevat auton ovia paikallisella valtatiellä ja heittävät kesäkissansa kylän kohdalla luonnon armoille... julma on maailma... ja jotain todella julmaa Vuokkokin on kokenut, kun se on niin arka meidän ihmisten suhteen.

Pikapuoliin olisi voitettava kissan luottamus ja saatava se sisälle...yöpakkaset vaanivat.
Kuulette kyllä, kuinkas sitten kävikään...

torstai 13. lokakuuta 2011

Menossa mukana

Viikonloppuna matkustin kilometrien päähän kimpsuineni, kampsuineni. Paikkana kesäkukat luovuttanut vaaaaltava kasvihuone Kangasalla ja syynä SUURKIRPPUTORI!!!


Tämä oli jo neljäs kerta kun olin paikalla, myyjänä kolmas. Ekoina vuosina halleja oli kaksi täynnä myyjiä, tänä vuonna yksi. Myyntipäiviä oli nyt puolestaan kaksi, mikä oli mukavampaa tavaroiden raahaamisen kannalta.

Ideana pidän tätä loistavana! Tyhjänä olevat, melko lämpimät kasvihuoneet keräävät väkeä ennen joulukukkien sesonkia. On tilaa ja kuormalavat toimivat oivina pöytinä.  Myytävää on laidasta laitaan, vaikkakin monen myytävä tavara muistuttaa enemmän myyjäisiä kuin kirppistä... mutta menköön, jos se kerää väkeä paikalle!



Tähän pysähdyin: kankaita, lankoja. kirjoja...



Olisko noista vanhoista kirjahyllynovista saanut jotakin???



Tätä himoitsin: Eero Aarnion Poppy!!! 60 euroa... silitin kyllä, mutten ostanut :D

Selvisin lopulta aika vähillä ostoilla! Otin asenteen, että nyt MYYDÄÄN eikä osteta... oli ehkä minun onneni, että myyjiä oli edellisiä kertoja vähemmän ja tavara "tarpeettomampaa" kuin esim. ekalla kerralla, jolloin löysin peltilootallisen jonkun mummun pitsejä ja vanhan matkalaukun! Oi niitä aikoja...:D

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Mainos- mainos - mainos

Osallistu sinäkin arvontaan täällä! Virveriikalla on inspiroivassa ja muutenkin mukavassa blogissaan arvonta, jossa on ainakin minua koukuttavat palkinnot! Toivottavasti linkitykseni onnistui nyt, usean oman yrityksen epäonnistuttua, kun sain henkistä tukea "nettiavustajaltani" :D

Mainosta tämäkin: varsinaista"Reilun Kaupan" meininkiä, vai mitä sanotte: Pyysin ystävältä palvelusta ja menin viemään "palveltavan" asian hänelle. Hän olikin poikennut aamutuimaan metsässä miehensä kanssa ja minulle oli poimittu tämä iso pussillinen suppiksia!!!! Siis kun MINÄ pyydän palvelusta ihan muussa asiassa, niin MINÄ saan siitä useita litroja sieniä!??? Melkoista reilun kaupan meininkiä näin maalaisittain :D:D KIITOS tätäkin kautta!!

maanantai 10. lokakuuta 2011

Kaapista käyttöön

Muistanette tämän:


kirppispaita, samettia, tuunauksen alla.


Ja näin siinä kävi:


hihat veks, niistä tuli taskut...



spiraaleja edessä ja takana, kokonaisena ja osittain...



pykäpistoja taas kaikkialla...

Lopputuloksena liivi, jota olen pitänyt lähes päivittäin! Syksyisen keltainen, sopii monen paidan päällysteeksi! Taskut tarpeelliset ja kaulus kiva yksityiskohta!

tiistai 4. lokakuuta 2011

Nuo vaanivat silmät....

Katsokaa tuota tuijotusta ja lamaantukaa..............

APUAAA, NIITÄ ON KAKSI!!!!!!

Ehdotan vaivihkaista poistumista takavasemmalle...juuri noin, ääntäkään päästämättä...

Mihin onnettomaan viidakon kolkkaan Sinisukka nyt on eksynyt....


Hmph...Sinisukka eksyi teekaapilleen ja katsoi tarkemmin Rooibos-teepussipakkausta. Siinä oli mainiot vinot aukot paketin kyljissä...hmmm...hetkisen hautomista.... ja PIM! Googlaamaan pantterin (vai oliko se gepardi????) silmät ja töihin: paketin taakse liimalla paperia, johon saattoi värittää nuo niin vaanivat silmät! Sitten jätepaperista (kirjekuoria) muutama samankokoinen sivu ja ne ompelemalla kiinni pantterikuorien väliin kirjaksi!

Tuli vaan yks onkelma... Sinisukka ei raaski käyttää näitä :P Ja teekaapissa on muuten vain irtoteetä... mitäs niistä pakkauksista sais............