Olipa kerran...

..yksi vähän höpsähtänyt täti-immeinen, jolla oli ihania sukulaislapsia (iiiso sydän). Täti tahtoi tehdä lapset tyytyväisiksi ja väkersi heille lahjaksi usein lasten toiveiden mukaisia tuotteita. Noo, nuorin heistä tykästyi animaatiosarjan Late Lampaaseen (kts. yleareenasta!), kuten myös täti itsekin :D Oltiin sitten kerran tehtaanmyymälässä, josta löytyi vauvanvaatteita kuvituksena ko. Late. Kaikki vaatteet olivat alle 100cm kokoa kun taas sukulaislapsi tuolloin n. 130cm. Hmph... mitä teki höpsähtänyt täti?? Osti suurimman vauvanvaatteen 8 eurolla (ihan kahjo...) ja leikkasi kuvan surutta uudesta potkupuvusta ja.....

ompeli sen 130-senttiselle sopivampaan muotoon eli kassiin!

Varsinaisen kassin täti ompeli kaksista vanhoista sammareista, vuoritti ja kukitti pörrölangalla.

Takana vähän koristelua myös.

Sitten tuli aika, jolloin 130-senttinen kasvoi ohi tätinsä ja ohi Late Lammas-laukkunsa. Mutta eipä itketä, ei! Kassi palasi onnellisen tädin huomaan, joka (valitettavasti...) ei kai koskaan kasva Latesta eroon...

Edelleenkin täti tuijottaa tiiviisti joka pyhäaamu Laten seikkailuja ja jos joku jakso jää mietityttämään, niin sen voi aina katsella sieltä yle areenasta :D:D

Täti on niin onnellinen "uudesta" laukustaan, jossa voi kuljettaa monia tärkeitä tavaroita:

THE END !