Jaakonpäivänä

Jaakonpäivän kunniaksi kakkukuvaa veljentytön rippijuhlista viime lauantailta. Rippilapsi tilasi jo vuosi sitten tältä tädiltään Brita-kakkua rippijuhliinsa. Täti harjoitteli vuoden leipomalla liki kaikkiin juhliin ko. kakkua, kun ei ollut aiempaa kokemusta. Neuvoja ja ohjeita sateli kun vaan osasi kysyä! Paras vinkki oli kirjaohjeista poikkeava: parasta seuraavana päivänä tai jopa pakastettuna!! Kaikissa kirjoissa nimittäin kehotetaan syömään leipomispäivänä! Helpotti kummasti, etenkin kun piti ehtiä toiselle paikkakunnalle kirkkoon kymmeneksi! Ei tarvinnutkaan herätä aamuyöstä leipomaan :D

Konfirmaatio pidettiin aina yhtä sykähdyttävässä Kangasalan vanhassa kivikirkossa:

En nyt jaksa etsiskellä kirkon historiikkia :D mutta vanha ja kaunis se on! Etenkin tuo katto tähtitaivaineen!

Juhliin ehti mukaan kummipoikani, kevään yo ja nyt alokas! Ekalla lomallaan, ressukka, univelkainen, parissa viikossa 5 kg laihtuneena! Täti on jo harkinnut eväspaketin lähettämistä... :D:D

Rippilahjasta tulee kuvia myöhemmin! Nyt esittelyssä "äkillinen päähänpisto"! Kasa kirppishuiveja, osa jopa ilmaisia, kun olivat rikki! Tavoitteena tuleviin kirjapiirijuhliin hellemekko...

Valitettavasti kuvista ei saa oikeaa käsitystä... mutta kuitenkin mekko on koottu 5 huivista. Yläosa sin. ja valk.hapsuhuiveista, alaosa limenvihreästä pashminasta. Edessä olkapäälle kiinnitetty kuviollinen sifonkihuivi.

Takana keskellä kapea huivi, joka on kiinnitetty niskasta ja parista kohtaa vyötäröltä. Loppuosa heiluu vapaana helmaa kohti! Olen tulokseen erittäin tyytyväinen! Mekko on juuri niin kesäisen ilmava kuin toivoinkin! Huvittavinta on, että se huivi, josta idea alunperin lähti, ei sitten "mahtunutkaan" tähän versioon!! Mutta nytpähän on idea valmiina seuraavaan, täytyy vaan keräillä matskua sen "ekan" huivin ympärille!


Otsikosta sen verran aasinsiltaa meidän perheeseen, että sekä isäni että alokaskummipoikani ovat toiselta nimeltään Jaakkoja! Se onkin aina ollut mielestäni yksi kauneimmista suomalaisista miehennimistä :D

Veden äärellä

Minua ei pitele mikään sisällä näillä keleillä, vaikken auringonpalvoja olekaan - ennemmin vedenpalvoja eli mun täytyy olla lähellä vettä liki jatkuvasti! Hoksasin pestä yli vuoden takaiset Viron ostokset (eka ja tähän asti ainoa Viron matkani!!) nämä villalangat, kun sanoivat niiden kaipaavan pesua ennen käyttöä. Ne on ostettu suoraan kehräämöltä, kai niissä jotain "myrkkyjä" voi ollakin... toivottavasti puhdistuivat jokivedellä ja marseille-saippualla. En sentään huovuttanut niitä!! Tänään tuntuu olevan hyvä tuuletus- ja kuivatusilma, joten jätin ne narulle roikkumaan.

Tätä minä harrastan vuoden ympäri, joessa toki vain kesäisin: vesijuoksua! Mallina kuvassa veljentyttö 18v. On niin rentouttavaa, kun voi pulahtaa "lenkille" milloin haluaa, useitakin kertoja päivässä! Huomaamattaan tulee kulutettua edes osa kesän jäätelökaloreista... :D

Samainen uimarityttö täytti 18 vuottaan männäviikolla ja sai tädiltään (tietenkin!) altsun! Tässä kannet aukaistuna.

Sankarin omasta ideasta lähti tämän aukeaman aihe: kehyksien sisään voi liimailla vaikka kavereiden kuvia. Hauska keksintö, mielestäni!

Äidillekin vähän puuhaa! Tai isoäideille!!

Sain irrotella väreillä ja kuvilla tämän kirjan parissa, kun tunnen saajan niin hyvin!

Muut puuhat ovatkin sitten olleet niin ajankohtaisia kuin voivat! Keskellä äidin aarre: sokeripurkkina oleva vanha peltirasia. Ihana!

Tulossa taas - tai menossa... nyt nautitaan!

Vaihteeksi käsityöaiheista!

On niin outo kesäsää että päätin vaatettaa omenapuun :D vanhan ja raihnaisen! Tämän todellakin persoonallisen ( :P ) aloituksen jälkeen asiaan: vihdoin jotakin valmista käsityörintamalla! Virkkasin aivan perusperuskolmiohuivin PuroBatikista, kun kaipasin pehmeää huivia kesäksi. Väri ei ole suosikkejani, mutta en ostanut uutta lankaa, kun en ollut varma pidänkö huivia ollenkaan.

Parasta tässä ovat hapsut, jotka virkkasin joka kerroksen alussa suoraan huiviin. 38 kjs ja sitten piilosilmukalla kiinni ekaan kjs:aan. Sen jälkeen uutta kerrosta eteenpäin. Otin mallia jostakin vanhasta ohjeesta, jossa huivi oli virkattu yläreunasta alkaen ja lisätty nuo hapsut. Kokeilin kuitenkin aloittaa alareunasta ja sain hapsut ihan hyvin juoneen mukaan näinkin. En tykkää perinteisistä hapsuista huiveissa.

Tarkoituksenani ON etten osta uusia lankoja.... nii-i...minkäs sille voit kun sut työnnetään sisään villakehräämön tehtaanmyymälään, joka puolella tuoksuu villa, villa, villa..... värjättyjä hahtuvaisia, huovutusvillaa, karstalankaa.....alekoreja eteinen pullollaan....tänne asti kun on tultu, niin ei voi tyhjin käsin poiskaan lähteä, ei, ei........ Näin kävi Hiirolassa Pirtin Kehräämöllä eräällekin sinisukkaiselle.... Tässä on n. 30 euron satsi! Hahtuvakiekot tumppuihin, keskellä paksuhkoa karstalankaa kassiin, alhaalla ohutta lohenpunaista huiviin, vasemmalla huovutusvillaa johonkin (ajattelin helmiin...)ja keskellä vaaleahko pussillinen tuikitarpeellista tontunpartavillaa juuri siihen tarkoitukseen :D

Tämän käsinkehrätyn päistäreisen "linnunpesä"pellavan ostin ystävän naapurilta, vanhalta kutojalta, joka halusi eroon lankavarastoistaan. Surinaa alkoi heti kuulua päälaella...aivoriihi, ei ampiaisparvi! Mitä ihanaa tuosta virkkaisi jouluksi, pääsiäiseksi, jokapäiväksi... tai sitten kangaspuissa...

Loppuun vielä "my one and only"....ihanaakin ihanampi silkkiunikko, ainut yksilö, joka jaksoi ilahduttaa omassa kukkapenkissäni tänä kesänä! Toivottavasti ensi vuonna runsaammin!

Muistelmia

Juhannusmuisteloita, ihan pakko jakaa näitä :D Tällaiselta näytti juhannuspäivän iltana klo 23! Ihan peilityyni, ja se hiljaisuus.....

Vuosien tauon jälkeen juhannusta viettämässä kummieni mökillä, tosin nyt emännöimässä oma kummityttöni! Kummitätini on äidin vanhin sisar, mökki on rakennettu mummolani vanhasta aitasta ja tätini on oman kummityttöni mummu - mahdollisimman moniselitteisesti :D Hienoa, että reilut parikymppinen nuori nainen kutsuu keski-ikäisen kummitätinsä mökkireissulle! Olen niin otettu!

Venematkaa saareen on viitisen kilometriä rauhallista sisäjärveä. Kelikin oli sopuisa mennen tullen.

Mukana menossa Veera, kummitytön lyhytkarvainen chihuahua, verraton vesseli! Aina siellä missä tapahtui, etenkin ruokapaikalla :D Ja uimavahtina!

Viivi, kaupunkilainen sisäkissa asusti vintillä minun allergiani takia... mutta nautti suunnattomasti luonnosta, jossa saattoi kulkea vapaana monta päivää!

Iltanuotiolla perinteisten herkkujen seassa VAAHTOKARKKEJA, nam nam!

Täti "komennettiin" perimmäiseen nurkkaan kuorsaamaan :D ja siellä saikin makoisat unet kun nuuhki vanhoja hirsiä ja mietti oman vaarin touhuja samaisten seinien suojassa!

Aamu-uinnilla ei häirinnyt kukaan eikä mikään...

Joutsenpariskunnallakin oli asiaa vain toisilleen...

Muiden nukkuessa herkuttelin aamupalalla laiturilla... en viitsinyt sytyttää hellaan tulta, kun muut nukkuivat samassa tuvassa.

Kotoa lähtiessä nappasin mukaani toiseksi käsityöksi Regia-sukkalankaa, vuosia marinoituneen, puuvillan ja villan sekoitteen, ohuttakin ohuemman. Ja sitten tulikin tenkkapoo: mistä puikot??? Kaupat jo kiinni, tarvetta olisi korkeintaan 2½-puikoille.... Pelastus löytyi äidin laatikoista: vanhat metallinväriset puikot, nykyisen mittarin mukaan ehkä kokoa 1.75 tai jopa 1.5!! Hyvin toimivat, mutta oudon liukkaat ovat nykyisiin maalattuihin tai puisiin verrattuina! Oikein terapeuttinen neuletyö: hidasta, hyvin hidasta.... samalla pysähtyi aika: oli vain järven selkä, lokkien kirkuna, mustikkamättäiden vehreys...

...ja vanamo kukassa :D

Puissakin ulokkeita joka suuntaan: kuistin pylväänä monioksainen kelo, takana komean pahkan kylkeensä kasvattanut mänty. Ei siinä muuta katseltavaa tarvittukaan!

Näillä muisteloilla jaksaa taas palata arkeen!

Kesän juhlaa odotellessa

Viimekesäinen kuva olkoon aasinsiltana tämänvuotisiin juhannusvalmisteluihin, kun nyt ei sää oikein suosi ulkokuvia täällä päin...toivottavasti pyhinä paranee!

Aamulla valmistauduin leikkaamaan nurmikkoa ja kaivoin peltosaappaitani vain huomatakseni jonkin muunkin tykästyneen niihin:

Ohhoh! Vissiin tonttipula?!! Onneksi asukkaita ei ollut paikalla ja sain pesän otettua kivuttomasti pois. Ampiaiset saavat ihan rauhassa touhuta pihapiirissä, mutta kiitos ei minun kengissäni toiste!

Pääsin jatkamaan juhannusvalmisteluja nurmikonleikkuun ja papupenkin perkaamisen jälkeen, kunhan olin ensin pulahtanut n. 18 asteiseen jokiveteen :D Miten raukea olo kaiken huhkimisen jälkeen!

Tein vähän evästä, ihan käsin vaivaten vaan (pullaa, pullaa!)...

Latasin kannettavan cd-soittimen ja hain kirjastosta loput Eppu Nuotion dekkarit Pii Marin-sarjasta. En ole dekkari-ihminen muulloin kuin kesällä. Yksi sarjan kirjoista löytyi ainoastaan äänikirjana, kirjailijan itsensä lukemana! Odotan mielenkiinnolla!

Kassina viimekesäinen virkkuu: vanhoista trikoopaidoista tehty ilopilleri!

Tämänkesäinen "mukanakulkeva" työ vanhassa matkalaukussa: tilkkupeitto kaikenkarvaisista pvl- ja sekoitelangoista. Kudon pitkää soiroa, jossa väri vaihtuu n. 12 cm:n jälkeen. Ainaoikeinneuletta vitosen puikoilla, lanka yksin- tai kaksinkertaisena. Lopuksi virkkaan soirot yhteen. Tarkoitus on vielä koristella joitakin neliöitä, mutta miten??? Selvinnee joskus!!

Varattuna muutakin evästä kuin sitä pullaa! Tutun kalastajan tuomat taimen, siika ja yksi muikku!! Menossa savustuspönttöön...

Niiden seuraksi kuokitaan täältä huomenna jotakin... ekat omat tänä vuonna!! Nammm!!

Eiköhän näillä eväillä pärjää tämän juhannuksen!!?? Mutta silti lujasti uskon tarvitsevani myös näitä:

AURINKOISTA JUHANNUSTA KAIKILLE!!!

Kukallista

Tänään tarjolla teemaa KUKKA  vassåkuu :D Sehän on niin kesäinen aihe. että vois jo kyllästyttää...

 Ehdoton lempikukkani (muutaman muun ohella :D ) juhannusruusu, jonka kukintaa odotan aina suurella innolla! Se tuoksu!!! Tänä vuonna kukinta on aika vaatimatonta, huomasin. No, kesät eivät ole samanlaisia.

Mustanmerenruusuilla sen sijaan riittää energiaa! Hyvä kun ruukkuun mahtuu!! Äidin kukkaikkunalla saa niin hyvän alun, sillä jaksaa vähän varjoisemmallakin paikalla. Näitä kavereita on vielä 6 lisää!!

Ainoat ostokukat tänä vuonna: minikokoiset orvokit tuunatussa amppelissaan. Kakkuvuoka ja pesulahenkareita, ihan pakko oli kokeilla! Ei hullumpi idea, kiitos vaan sille, joka sen keksi!

Omatekoisia kukkasia roseelaitteella paperinarusta. Muutaman vuoden takainen hitti iski taas ja koukutti hetkeksi. Esittelijänä yksi kolmesta jättidinosauruksesta, joita väsäsin lapsille collegekankaasta 10 v. sitten. Toimii tyynynäkin!

Kiinnitin roseekukkia pajuristikkoon parvekkeelle, kun en tänä vuonna jaksanut/ehtinyt kasvattaa köynnöskasveja, joita varten ristikon joskus kyhäsin.

Loppuun ylpeänä esittelen "my babies"!!! Siis ekat kirsikkatomaatit tänä vuonna omasta kasvihuoneesta! Maku tietenkin maailman paras :D

Ilonaiheita kerrakseen!

Kesä alko, luki edellisessä postauksessa ja Sinisukka väsähti, vissiin, kun ei ole jaksanut "päivitellä"! Saati renkipoika, joka huitelee ties missä seikkailuillaan!! Noo, niistä kaiketi myöhemmin :D

Olin reissussa minäkin, itse emäntä siis! Sain mahdollisuuden lähteä Keski-Suomeen Laukaaseen ihastelemaan kennel GoldBernsin väkeä! Sinne syntyi 5 viikkoa sitten ekat omat pennut: 13 berninpaimenkoiranpentua!!!!! Melkoinen saavutus Tyyne-emolta :D Yksi poikasista oli liian heikko selviytyäkseen, luonto hoiti sen homman. Mutta jäljellä oli 12 valpasta ja touhukasta taapertajaa, 8 tyttöä ja 4 poikaa!

Tässä muutama villikko emoliinin kimpussa!! Tyynen ekat pennut ja hienosti se hoitaa roolinsa!!

Menetin täysin sydämeni näille karvaturreille!! Istuin hoitohuoneen lattialla pentujen leikkitelineenä ja mussutin koko ajan kuin pikkuvauvoille :D Olen harmikseni allerginen useimmille koirille eikä elämäntilanteeni muutenkaan salli ottaa omaa koiraa, joten otin tästä kaiken irti! Vaikka vaatteet sitten olivatkin hieman pentujen pissassa yms!!! Kaikille pennuille oli jo uudet kodit tiedossa; sinne ne suuntaavat heinäkuun alussa.

Toinen huippujuttu tapahtui myös viikko sitten:

MÄ SAIN SEN!! MÄ SAIN SEN!!! Tätä kirjaa himoitsin siitä asti, kun "ideasampo" Jokkemaa blogissaan mainitsi tällaisen olemassaolosta! Kolusin kirjastoja ja huuto-netin, kunnes vihdoin tärppäs ja Vantaan antikvariaatin nettikaupasta sen löysin!!! Oikein hyvä opaskirja tuohon hulvattomaan virkkaustyyliin, jota opettelen ja kuolaten ihailen Jokkemaan blogissa! Mutta pelkkä kirja ei tee musta vielä virkkaajaa, josta voi puhua samaan hengenvetoon tämän edellä mainitun taiturin kanssa :) mutta mä alan opetella ja kokeilla!!

Siihen asti on tyydyttävä väkästämään tällaisia "perinteisiä" tekeleitä! Kotilieden kesäkäsityönumerossa oli mukava pussukan ohje. Sain siitä idean, mutta lankana Tennessee, toisin kuin mallissa. Molemmat pussukat tässä keskeneräisinä. Yläreunassa ovat nuo neliöt ja sinne reikäriviin pujotetaan nyöri. Lahjoiksi ajattelin...

Omassakin pihassa on koettu syntymän ja kasvun ihme: variksenpoikasia syntyi onnellisille vanhemmille :D:D Poikasten elämää on päässyt seuraamaan yllättävän läheltä rantapajukossa, jossa ne opettelivat liikkumaan oksilla ja läähättivät viime viikon helteillä! Hurmaavia nekin ovat, etenkin poikasina,  vaikka siihen rääkymiseen joskus kyllästyykin!