Viime aikoina olen palannut koiran kanssa iltalenkiltä usein tällaisen pussin kanssa:
lautasen kokoisia herkkutatteja odottaa minua naapurin portilla!!! Innokas metsässä samoilija-Irma, n.75v. jättää maukkaita terveisiä odottamaan ohikulkijaa! Jos joskus tieni käy toista reittiä, niin kyllä pian kuuluu viidakkorummun pärinää :D
Eikä mitään kahvikupin tassin kokoisia, vaan oikein kunnon ruokalautasia! Madottomia, usein vielä valmiiksi "pillittömiäkin"!!! Mitä ihmettä annan kiitokseksi - villasukkia kuulemma on riittämiin :D
keskiviikko 10. syyskuuta 2014
perjantai 5. syyskuuta 2014
Syystakki valmiina odottamassa
Keväällä kaipasin toppatakkien jälkeen kevyempää takkia, joka kuitenkin lämmittäisikin tarvittaessa.
Käsiini tarttui oranssi kirppispeitto, jonka olin huovuttanut pesukoneessa. Äidillä oli yllään sopivan mallinen villatakki ja sen avulla leikkasin suurpiirteisesti takin osat. Hihoihin kankaasta ei riittänyt, niinpä uudelleen penkomaan kirppisostoksia...
Löytyi pinkin värinen huopa, josta hihojen lisäksi leikkasin paikkataskut. Yhtäläisyyden vuoksi aloin kirjailla eri kappaleisiin samanlaisia kuvioita. Oransseihin osiin kirjoin pinkkejä ympyröitä ja päinvastoin. ohuesta Pirkkalangasta löytyivät herkullisimmat sävyt kirjontaan.
Takakappaleeseen laitoin isoimmat kuviot...
muualle pienempiä.
Helmaan jätin peitteen hapsut sellaisenaan, onneksi niitä riitti sekä eteen että taakse!
Pystykaulukseen otin oikein kaavasta mallia ja se sattui istumaan aivan passelisti!
Vuorinkin leikkasin ulkoilukankaasta jo valmiiksi, mutten kuitenkaan ommellut sitä takkiin: siitä olisi tullut liian tiivis ja tiukka. Kyllä tällä tarkenee tuulisellakin säällä, eikä tämä kuitenkaan ole mikään talvipakkasten vaate.
Napit päällystin takkikankaalla ja kirjoin niihinkin hiukkasen jotakin koukeroa. Kiinnityslenkit ovat kirjontalankaa eli pirkkaa.
Koneella ommeltavaa takissa olivat vain sivu- ja hihasaumat plus kaulus, kaiken muun huolittelin käsin pirkkalangalla. Helmalle ei tarvinnut tehdä mitään!
Sitten tulikin toukokuun lämpimät ja takki odottaa yhä naulakossa viilenevää syksyä. Mutta onpahan valmiina!!!
Käsiini tarttui oranssi kirppispeitto, jonka olin huovuttanut pesukoneessa. Äidillä oli yllään sopivan mallinen villatakki ja sen avulla leikkasin suurpiirteisesti takin osat. Hihoihin kankaasta ei riittänyt, niinpä uudelleen penkomaan kirppisostoksia...
Löytyi pinkin värinen huopa, josta hihojen lisäksi leikkasin paikkataskut. Yhtäläisyyden vuoksi aloin kirjailla eri kappaleisiin samanlaisia kuvioita. Oransseihin osiin kirjoin pinkkejä ympyröitä ja päinvastoin. ohuesta Pirkkalangasta löytyivät herkullisimmat sävyt kirjontaan.
Takakappaleeseen laitoin isoimmat kuviot...
muualle pienempiä.
Helmaan jätin peitteen hapsut sellaisenaan, onneksi niitä riitti sekä eteen että taakse!
Pystykaulukseen otin oikein kaavasta mallia ja se sattui istumaan aivan passelisti!
Vuorinkin leikkasin ulkoilukankaasta jo valmiiksi, mutten kuitenkaan ommellut sitä takkiin: siitä olisi tullut liian tiivis ja tiukka. Kyllä tällä tarkenee tuulisellakin säällä, eikä tämä kuitenkaan ole mikään talvipakkasten vaate.
Napit päällystin takkikankaalla ja kirjoin niihinkin hiukkasen jotakin koukeroa. Kiinnityslenkit ovat kirjontalankaa eli pirkkaa.
Koneella ommeltavaa takissa olivat vain sivu- ja hihasaumat plus kaulus, kaiken muun huolittelin käsin pirkkalangalla. Helmalle ei tarvinnut tehdä mitään!
Sitten tulikin toukokuun lämpimät ja takki odottaa yhä naulakossa viilenevää syksyä. Mutta onpahan valmiina!!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)