lauantai 3. joulukuuta 2011

Loukun mysteeri

Olen ollut vähän alamaissa puolen viikkoa tuon Vuokon takia...


Tässä se on! Onnistuneesti loukutettuna ja hyvässä kunnossa keskiviikkona n. klo 14. Olin NIIN tyytyväinen!! Heti soittamaan hakijalle eli kissahoitolan sedälle. Sitten peitin häkin ohjeiden mukaan ja rauhoittelin kissaa, joka oli yllättävän rauhallinen kyllä muutenkin.

Lähdin hetkeksi sisälle, puolisen tuntia.... ja kun tulen takaisin.....KISSA OLI KARANNUT!!!!!!!!!!!!!!! En voinut käsittää mistä, miten , miksi! Tai no tottakai miksi, mutta aivan ällistyneenä tuijotin tyhjää ja ehjää häkkiä. Soitin heti kissahoitolaan, jossa setä ystävällisesti lohdutti, että hänellekin on käynyt joskus samoin ja että OLIPAS NOKKELA KISSA! Ainoa lohtu: nokkela kissa! Hyvä etten ole itkeä tihrustanut... sillä kissaa ei ole sen koommin näkynyt... siis itkettää se, että miten se pärjää, mistä saa ruokaa, missä se nukkuu..... Olen itselleni vihainen, kun en ollut paikalla koko aikaa, olisko tää estetty...mutta eihän tälle mitään enää voi. Huonoa tuuria, sanovat.


Muistoksi jäi iso kasa peltipurkkeja, joista aion väsätä myytävää tuleville joulumessuille. Tarkoituksella ostin kissanruuan näissä purkeissa, enkä muovilootissa. Kuivamuonaa ei voinut tarjota ulkoilmassa.


Laitanpa tännekin kuvan uudistuneesta lyhdystä, josta tarkempi selvitys Simeonin blogissa (sinne linkki sivupalkissa!). Ei kovin jouluinen, mutta siihenkin oli syynsä :D Jotenkin sopii tähän harmauteen!!

8 kommenttia:

  1. Olipa ovela kissa! Miten ihmeessä on osannut lähteä sieltä. Viisas on ainakin!

    VastaaPoista
  2. Voi ei! Tulispas nyt takas kuitenkin, tietäähän se, että ruokaa on saatavilla.
    Kissat on kyllä tosi taitavia ja osaavat, ei mitään kalterikunikaan temppuja tarvi ku kissa menee minne haluaa.
    Oot ollu niin kiltti Vuokon kanssa.
    Ei nyt vielä menetä toivoa.
    Lämpöiset halit sulle.

    VastaaPoista
  3. Harmillista, että pääsi karkuun eikä näin ollen päässyt taattuun talviturvaan. Mutta fiksu kissa on ja varmasti löytää itselleen talvipaikan - ja saattaapa tulla vielä takaisin. Jätä vaan vielä ruokaa..

    VastaaPoista
  4. Voi kun kauniisti sanotte kaikki :) Toivon joka päivä näkeväni sen valkoisen vierailijan puskan alla... ruokaa en ole uskaltanut pitää ulkona rottien yms. pelossa, mutta purkit odottavat terassin pöydällä!
    KristiinaS:lle erikseen: mua harmittaa kun en onnistu kommentoimaan ihanaa "matkakertomusblogiasi", jotenkin en vaan tiedä miten vuodatuksen sivuilla toimitaan - vai vaatiiko se aina omat nimet sun muut??

    VastaaPoista
  5. Ei vaadi nimeä tms. Nimimerkki tai jotain siihen "Nimesi" kohtaan, muuten siitä tulee Anonyymi-kommentoija.
    Sähköpostia ei tarvi laittaa, mutta jos laittaa niin se ei näy muille, mä näen se Hallintasivulla.
    Kotisivu osoitteeseen voi laittaa linkin omaan blogiin jos haluaa ja jos sellainen on.
    Mutta siis mitään ei kohtaa ei oo pakko täyttää eikä ole mitään Sanatarkistustakaan nyt käytössä.

    VastaaPoista
  6. Näppäriä ovat kissat aukomaan salpoja. Kyllä se varmaankin luoksesi palaa, mököttelee jossain huonoa kohtelua. Sinähän olet tarjonnut sille ruokaa, niin kun nälkä yllättää pahemman kerran , hakee apua luotasi.

    VastaaPoista
  7. Kiitos, Kristiina tiedosta!! Yritän uudelleen :D
    Tarjalle kiitos rohkaisusta :D mulla kun ei ole entuudestaan tippaakaan kokemusta kissoista! Enkä voi sitä nytkään pitää, kunhan toimitan jonnekin lämpimään - ehkä tuon Kristiinan luo Espanjaan :D

    VastaaPoista
  8. Tervetuloa vaan! Kissoja täällä kyllä näkyy aika paljon mutta eiköhän tuo sekaan sovi, kotikissaksi.

    VastaaPoista