Ruusuista aikaa

Heinäkuu on niin otollista aikaa ruusuille, olemme huomanneet! Vanhempieni talon seinustalla komeilee kymmeniä vuosia vanha Rosaceae Flammentanz.

Talvehtiminen onnistui loistavasti kylmistä keleistä huolimatta. Kukinta on upeampi kuin vuosiin!

"Loistavasti" kukkii myös tämä ruusu Erysipelas äitini polvessa..... Reilu viikko sitten otetussa kuvassa pahimman kukkimisen peitteenä pirtukääreet Taysin ensiavussa Acutassa, jonne lähdin äidin kanssa. Kääreitten jälkeen otettiin näyte ja aloitettiin antibioottihoito tiputuksena. Kaikista kauhupuheista huolimatta selvisimme Acuta-käynnistä nopeasti, ilman tuntien odottelua. Äiti siirrettiin tekonivelsairaala-Coxaan jatkotutkimuksiin polven tekonivelen takia. Sieltä hän pääsi lähiterveyskeskuksen vuodeosastolle parin päivän päästä.

Onneksi äiti pystyi kävelemään koko ajan suht´kivuitta, mutta tietenkin sairaalassa olo oli pitkästyttävää - etenkin muistisairaalle. Sairaalassaolo oli välttämätöntä tiputuksen takia. Kotona hoitona ovat tabletit. - Vietin joka päivä useita tunteja äidin seurana. Teimme kumpikin ikkunan ääressä käsitöitämme ja jutustelimme niitä näitä. Samallalailla äiti aikoinaan vietti aikaa minun kanssani sairaalassa, kun 2-3-vuotiaana olin 6 viikkoa aivokalvontulehduksesta Taysissa... Läsnäolemiseni varmasti rauhoitti äitiä ja eilinen kotiinpaluu sujui viikon poissaolon jälkeen ongelmitta, vaikka olimme varautuneet siihenkin, että rutiinit voivat hetkeksi unohtua. Mieslääkärikin oli ihmetellyt terveyskeskuksessa potilasta, joka ylläpitää "sukkatehdasta" :D Useimmat potilaathan tuskin sängystä ylös nousevat!

Flammentanz saa mieluusti jatkaa kukkimistaan ja talvehtia kuten ennenkin, tälle ikävämmälle kukkijalle toivomme pikaista nitistymistä - helteitä on luvassa ja uimaan haluaa äitikin! Onneksi lääkäri ei kieltänyt sitä edes tässä alkuparanemisvaiheessa!