Kuningattaren unelma???

Tämän olisi helposti voinut ujuttaa aprillipäivän jutuksi, niin uskomatonta on, että:

elämäni toinen virkattu peitto on tässä!!! Uskomattomaksi sen tekee ennen kaikkea valmistusaika: reilut 3 viikkoa!!!!!!!!!!!

Kun kokoa on 150 x 210 cm, niin en voi kuin ihmetellä että minä tein sen! Tosin lanka oli kaksinkertaista, paikoin jopa 3-kertaista ja koukku nro 8, että se laskee "pisteitä"!

Vinttikomerosta kuoriutui pussillinen 80-lukulaisia: Novitan Figaro-mohairia muutama kerä. lempiväriä, mutta ei lempimateriaalia... Yhdistin siihen erilaisia keränloppuja villaa, puuvillaa, sekotteita ja annoin mennä.

Malliksi valitsin "Lonely riderin" patalappukirjasta a´la carte. Olikin mukavan vaihteleva malli kaikessa yksinkertaisuudessaan. Peitosta tuli kerralla valmis, kun virkkasin jatkoskohdat heti seuraavien pylväiden alle. Langat vaihtuivat lennossa kesken kerroksen, mutta hiukan vuorottelin noilla pinkeillä Figaro-kerillä ja lisämausteeksi otetuilla

lähes yhtä iäkkäillä hailakan violeteilla Queen mohair-kerillä (edesmenneen Rondon tuottamaa). Halusin kunnon kokoisen torkkupeiton, inhoan liian lyhyitä peittoja, jotka jättää varpaat paljaaksi... Se ensimmäinen virkattu peittonihan oli viimekeväinen urakka: yo-lahja rakkaalle veljentyttö vanhemmalle klik. Olen aloittanut myös cottonella-langoista jotakin peittoon tähtäävää, mutta selvästi minulle helpompaa on tehdä tällaista "kerralla valmista" eikä pienistä paloista koottua. Voihan silti olla, että JOSKUS pystyn sellaiseenkin... :D

Mutta nyt nautin nokosista tämän ahh, niin karamellinvärisen hempeyden suojaamana - minä, oman elämäni kuningatar!!!