On se syksy, on se

Pitänee uskoa syksyn saapuneen... lienen hitaista hitain hämäläinen kun vie aikansa ennen kuin valkenee :D
Kai se valkeni vasta kun vesijuoksukausi ulkona loppui ja hallissa alkoi...

Tätä syksypuuhaa olen tehnyt jo pari viikkoa. Kuivatan omenasatoa, kun se tuoreena ei oikein minulle sovi. Toivottavasti sopii edes kuivattuna... sitten saavat läheiset joululahjaksi!

Vielä löytyy tattejakin ja ihan kotipihasta! Sateet tietenkin lisäävät sadon todennäköisyyttä, erityisesti odotan suppilovahveroita! Niitä ei kylläkään omassa pihassa kasva!

Syyshortensia - kauneimmillaan ennen ekoja pakkasia!

Lupailin joskus aikojen alussa ettei täällä juurikaan esitellä muita sukkia kuin "sinisukkia" :D mutta näitä peppiraidallisia en voinut olla näyttämättä! Viimetalviset ilopillerit, Ticoticoa kahta eri väriä. Sopivan ohuet talvikenkiin, sopivan pitkät hameen kanssa, sopiva väriläiskä talven/syksyn pimeyteen!

Syksyn väriä tässäkin: kirppispaita,samettia. Kuvassa versio "ennen". Tulossa kuvia "muutoksen jälkeen"!!

Ja number two: villatakki 7-veljeksestä myös "ennen"!! Odotettavissa jotakin uudistusta :D Mitähän muuta sieltä vaatekaapista ottaisin muutoksen alle....

Noitapatojen äärellä

Pääsinpäs minäkin kokeilemaan piiiitkän tauon jälkeen kasvivärjäystä!! Kaksi paikallista aktiivia ystävällisesti kutsui muutaman innokkaan keittopatojen äärelle, kiitos heille!!

Aamutuimaan savu alkoi nousta ja kattilat porista..
.

sähköönkin oli pakko turvautua; koivunlehtisössöt hautumassa.

Näytti ihan appelsiinikiisseliltä :D, mutta samettikukkaa siinä, jonka aluna kirkasti.

Siivilöidyt samettikukat pääsivät vielä johonkin muuhunkin, mutta sitä me emme ehtineet nähdä vielä.

Matkan varrella olikin mahtavan suuri samettikukkaviljelmä! Paikallinen taimisto torjuu peruna-ankeroista, mutta kukat päätynevät myös väripataan....

Lopputulos hehkui kilpaa kuivaustelineenä toimineen koivun kanssa!

Näiden äärellä kuola vaan valuu....

Meillä oli aikaa vain kuutisen tuntia, emmekä värjänneet edes omia lankojamme, joten "saalista" ei tullut, jos ei halunnut ostaa sitä. Mutta kokemusta ja vinkkejä siitä, miten tuo kaikki tapahtuukaan - sitä tuli roppakaupalla! Nyt sitä keräilee kasveja ja sieniä ihan eri silmällä! Ja arvostaa entisestään kasvivärjättyjä tuotteita niiden työlään toteutuksen takia. En ollut tiennyt että esim. raparperinjuurella saa hyvää väriä (keltaista) ja että punajuurella värjääminen on operaatio sisänsä!

Lisäksi tämä puutarhakasvi purppurarevonhäntä antaa kaikesta viininpunaisuudestaan huolimatta...

...ja hyvästä haudutuksesta piittaamatta haalean persikkaa väriä! Sellaista se on, luonnon kanssa yhteistyö :D

Mistä näitä tunnustuksia oikein tippuu

Täällä aivan ällistyneenä ihmettelen tätä ruusukimppua, jonka Irmeli blogissaan Trykkityyki mulle ojensi!! KIITOOOOOS!! Oikein paljon lämmittää näin pyhäaamun puolihorteessa :D

Koetan hetimiten vastailla kysymyksiinkin:

1. Lempiruoka: Kaikkiruokainen olen, mutta huomaan painottuvani yhä enemmän kasviksiin, lähinnä satokauden mukaan. Allergiat rajoittavat jonkin verran, mutta kalaa, sieniä ja nokkosta syön erityisen paljon ympäri vuoden!

2. Lempimakeinen: Suklaahiiri oon... "onneksi" se aiheuttaa päänsärkyä ja hiukan rajoittaa ahmimista!

3. Lempiluettava: Jaaha... mitenhän tän rajais, ettei tulis ihan metrin luetteloa... melkein kaikki tässäkin käy, paitsi huonosti suomennetut/huonoa suomea olevat hömppärompsut

4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Mukavassa seurassa ja yksin, automatkoilla ja kotisohvalla, koulutuksissa ja odotushuoneissa - aina kun se ei häiritse tai loukkaa toisia

5. Lempielokuva: HATARI! Tuohon afrikkalaisseikkailuun en kyllästy ikinä!!BABY ELEPHANT WALK!! Jos muita saa mainita, niin Jane Austenit myös ja uusimpana Up-kohti korkeuksia - lastenelokuva :D

Tällä kertaa haluan jakaa ruusuja muutamalle ihanaiselle blogille, joita seuraan säännöllisesti:
Virveriikka
Jokkemaa
Lankalauantai

Olkaa hyvät ja noutakaa kukkakimppunne teille sopivaan aikaan :D

Leikkasin ja liimasin

Sisähommiin siirtyminen tarkoittaa vielä vähän vaiheessa olevan työhuoneen päivittämistä. Kesällä en siellä juuri oleillut ja kaaos on sen mukainen... Aloitin kuitenkin seinäkalenterin kokoamisella. Mulla on kalentereita joka puolella, joten pitihän se tännekin hankkia!

Löysin käyttämättömän kalenteripohjan, johon liimasin päiväosion Anna-lehden ilmaiskalenterista ja sitten mielipuuhaan eli liimaamaan lehtileikekuvista inspiroivaa "syyskuuta".

Toivottavasti pikku-Myyn ilme ei inspiroi liikaa...

No nyt tuntuu paljon "järjestelmällisemmältä"!! Niinkuin niitä menoja nyt olisi niin paljon... :D

Elvytyshoidossa

Vielä hetken saavat paksulehtiset viherkasvini nauttia olostaan puskan juurella! Miten ne virkistyvätkin aina talven rasituksista  ulkona ja uudella innolla pakertavat vehreyttä! Tässä siis rahapuita, jos tuosta kuvasta ei oikein pääse selville...

Ja kaktuksetkin ilahtuvat samalla lailla, intoutuvat yleensä kukkimaan sisälle päästyään = ekojen pakkasöiden aikaan. Vanha hyvä hoitokonsti, joka toimii aina oli sää kesällä millainen tahansa!

Olipa kerran...

..yksi vähän höpsähtänyt täti-immeinen, jolla oli ihania sukulaislapsia (iiiso sydän). Täti tahtoi tehdä lapset tyytyväisiksi ja väkersi heille lahjaksi usein lasten toiveiden mukaisia tuotteita. Noo, nuorin heistä tykästyi animaatiosarjan Late Lampaaseen (kts. yleareenasta!), kuten myös täti itsekin :D Oltiin sitten kerran tehtaanmyymälässä, josta löytyi vauvanvaatteita kuvituksena ko. Late. Kaikki vaatteet olivat alle 100cm kokoa kun taas sukulaislapsi tuolloin n. 130cm. Hmph... mitä teki höpsähtänyt täti?? Osti suurimman vauvanvaatteen 8 eurolla (ihan kahjo...) ja leikkasi kuvan surutta uudesta potkupuvusta ja.....

ompeli sen 130-senttiselle sopivampaan muotoon eli kassiin!

Varsinaisen kassin täti ompeli kaksista vanhoista sammareista, vuoritti ja kukitti pörrölangalla.

Takana vähän koristelua myös.

Sitten tuli aika, jolloin 130-senttinen kasvoi ohi tätinsä ja ohi Late Lammas-laukkunsa. Mutta eipä itketä, ei! Kassi palasi onnellisen tädin huomaan, joka (valitettavasti...) ei kai koskaan kasva Latesta eroon...

Edelleenkin täti tuijottaa tiiviisti joka pyhäaamu Laten seikkailuja ja jos joku jakso jää mietityttämään, niin sen voi aina katsella sieltä yle areenasta :D:D

Täti on niin onnellinen "uudesta" laukustaan, jossa voi kuljettaa monia tärkeitä tavaroita:

THE END !

Tarttee lohdutusta

Mrrrr....mrrrr.... täällä ollaan pahalla päällä... eikä kyse ole mr. Simeonista, vaan ihan minusta, Sinisukasta itse!
Kun kuulette syyn niin varmaan ymmärrätte:

Niih... just nää! Siis tää omenapaljous! Kiukuttaa, suututtaa, masentaa...ainakin hiukan sillä

EN VOI SYÖDÄ NIITÄ TUOREENA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Yritin kyllä innoissani, suorastaan ahmin....sillä seurauksella, että käteni paukahtivat täyteen pieniä vesikelloja; kutisevia, särkeviä vesikelloja.... siis allerginen reaktio &%PRh#&X Nyt olen viikon parannellut haavojani ja vain kaukaa ihaillut....sniif! Tätä ilmaista, tuoretta, puhdasta, helpostihankittavaa, ekologista ym.ym.ym. satoa!
Hillonnut olen toki hiukan, mutta se vaatii sokeria - ei kovin terveellistä! Nyt aloitan kuivausoperaation. Se on ainoa keino säilöä satoa ilman sokeria, kai??

Näin ihania ovat!! Suuria, puhtaita, maukkaita!! Noo, voisi sitä hullumminkin olla!

Liikkeellä on muuten omituisia omena-ahmijoita muitakin kuin sinisukkaisia...
.

Mokomakin virnistelijä.... ei toisen allergioille voi nauraa....

Tämä kaverilta saatu verhopala lohduttaa! Essu vai kassi??? Muita vaihtoehtoja???

Lohdutukseksi laitoin itselleni oikein lohtu-lähiruokaa: eilen poimittuja suppiksia/kantarelleja,  omia tomaatteja ja kurkkua plus ruisleipää! Näillä jaksaa eteenpäin :D

Nauttikaa viikonlopun kivoista ulkoiluilmoista!!