Barcelonassa osa 2.

Annoin yhdelle mikrossa värjäämälleni nallekerälle nimen "Välimerellinen porkkanasalaatti" aavistamatta yhtään, että muutaman viikon kuluttua todella istun Välimeren rannalla! Pakkohan langasta kudotut sukat oli ottaa mukaan ja kuvata paikan päällä! Asuinkaupunkimme Canet de Marin hiekkaranta oli upea ja onnekseni meren aallotkin soivat minulle yhden uinti(=kellunta)kerran lähtöpäivän aamuna. Muina päivinä loiske oli melkoinen -"quite a sea", sanoi hotellimme omistajakin.

Rannalta meni merelle päin onneksi paksu köysi, josta saattoi pitää kiinni ja kellua sen varassa. Ranta nimittäin syveni ällistyttävän nopeasti. Tai mistäs minä sisämaan asukkaana merten syvenemiset tiedän...

Itse cityyn tutustuimme mm. Barcelona bus turist-kierroksella. 26 euron päivälipulla sai matkata koko päivän jopa kolmea eri reittiä ympäri kaupunkia. Reitti kesti kokonaisuudessaa n. 2 t. Pysäkkejä yhdellä reitillä oli n. 15-20. Niillä sai jäädä pois jos halutti ja tutustua tarkemmin ko. kohteeseen ja nousta taas samalta pysäkiltä bussiin kun halusi jatkaa kierrosta. Busseja kulki 5-10 min. välein. Me, kuten useimmat muutkin istuimme mieluiten bussin katolla.

Jos sadekuuro iski, katolle hinautui muovinen suojus. Sekin tuli siis koettua! Ostimme kiertoajeluliput jo Canet de Marin rautatieasemalta ja saimme junaliput kaupunkiin samaan hintaan, mikä oli ihan kätevää kun junamatkaa oli kuitenkin n.40 km.

Yritin bongailla kaupungissa kaikkea arkkitehti Antoni Gaudiin liittyvää ja tämä Casa Mila`eli La Pedrerana tunnetumpi rakennus oli yksi suosikeistani!

Talon parvekkeet ovat jotain ihan uskomatonta!!! Romutaidetta melkein!

Kaupungin maamerkin kuvasin jo bussimatkalla lentokentältä hotelliin. Koko kaupungin silhuetin ylle kohoavaa mammuttia ei voinut olla huomaamatta...

Tässä turistibussin katolta: Sagrada Familia-temppeli.

Sanat eivät pysty kuvaamaan tätä "ikuista" rakennusprojektia, jo yli sata vuotta rakenteilla ollutta taideteosta!

Tällä kertaa tutustuimme kirkkoon vain bussin katolta - tunnin jonottaminen 30 asteen helteessä minun polvillani ei oikein houkutellut... hävettää tunnustaa, mutta näin me valitsimme. Ehkäpä ensi kerralla... sillä pakko myöntää, että toiveissa on uusia matka joskus!!!

Park Guelliin sentään kipusimme helteestä huolimatta! Tätä kaakelipuistoa en olisi jättänyt väliin  mistään hinnasta!

Riemunkirjavaa...

...koko huikaiseva puisto täynnä! Oli palmuja, oli kuuma, oli ihmisiä!

Se kuuluisa lisko! Luonnossa paljon pienempi kuin kuvissa!

Olisihan kaupungissa ollut Joan Miron museokin... ja Picasson... ja yhdessä pikkukaupungissa Salvador Dalin... Mutta kun kaikkea ei kerkeä/jaksa/viitsi... Valitsimme minulle tärkeimmän eli Gaudin, kiitos siitä serkulleni!

Mainitsinkin kai jo kuljettaneeni mukanani 3 käsityötä! Tätä silkkivillaista huivia kudoin lentokoneessa ja hotellin parvekkeella. Malli on "Ruisrouhe" Ullaneuleen sivuilta. Lankana Wetterhoffin Sivilla, ostettu joskus muinoin! Muista käsitöistäni seuraavissa lähetyksissä...