keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Uudet popot

Mistähän tulee tuo hassu sana kengille?? "Popot" - varmaan vaan lasten kenkien nimi :D Ainakin mun lapsuudessa nimettiin mun kengät noin!

No niin, mulla oli siis vanhat popot, joita en käyttänyt:



...siis nämä. Ihan hyväkuntoiset kangaskengät, mutta "not my style"...



Seuraavassa vaiheessa popot olivat varsin ilmavat..
.

...eikä kiristä mistään (paitsi ehkä päänupista...)..
.



Ompelin reunaan pykäpistorivin ja rupesin virkkaamaan siihen kenkäosaa. Lankana Tennessee.



Ja tällaset niistä sitten tuli :D:D:D Olen aikas tyytyväinen!!



Tein sivuihin halkiot, kun en ollut varma kuinka pitkävartiset popot on syntymässä. Olen sen verran paksusäärinen, etten ottanut riskiä siitä, ettei varsi sopisikaan jalkaan! Ovathan nuo napit ihan kiva koristekin! Päällystin vanhoja kantanappeja virkaten. Nilkan kohdalla on huomaamaton reikärivi valmiina, jos tarvitaan kiristysnauha pitämään popot jalassa :D Tarkkasilmäinen huomaa myös, etteivät popot ole identtiset! Kukas nyt semmosia jaksaiskaan väsätä :D

Onneksi näillä tarkenee vielä hetken, ennen loskakelejä! Uusia ideoita kyllä niihinkin keleihin muhii jo ajatushautomossa... pysykäähän kuulolla :D

tiistai 27. syyskuuta 2011

Merkitty

Eläimet tapaavat merkitä reviirinsä, minä "merkkasin" kirppistakin omakseni!! Naulakossa aikansa lojunut parin euron ostos sai armon tulla huomatuksi kun tarvitsin arkitakkia. Mutta ensin sille oli pakko tehdä jotakin... Eikä ollut eka kerta kun heräsin yhtenä yönä ideaan: kirjaile siihen jotakin!



Edessä ylhäällä ollaan "kuulolla" :D



Vasemmassa taskussa todetaan "niinpä", oikeassa taskussa "vai niin"!!




Takana puolestaan kerrotaan "ihan itte" ja "hissukseen", hihassa vasemmalla "ahaa".
Nyt tätä voi käyttää! Omituinen mamma :D, onkohan mulla jokin huomion tarve vai miksi käyttäydyn näin??? En vaan halua hukkua massaan (no, ei oo pelkoa muutenkaan...) enkä pysty pitämään "tylsiä" vaatteita!

maanantai 26. syyskuuta 2011

Joskus välähtää...

Poistolaarissa kirppiksellä lojui virkatun oloinen nuorisoneule. 20 centillä poimin sen mukaani...



surutta heitin pesukoneeseen, ei käynyt kuinkaan. Poistin hihat ja niskalapun, virkkasin helman kiinni, ompelin kirppishameen vuorista pussin ja....



kiinnitin sen uuden kässäpussini alaosaan. Kassin sangat muotoutuivat kuin itsestään hiha-aukoista ja olkasaumoista. Älyttömän helppo homma! Mutta niin tarpeellinen, kun noita keskeneräisiä töitä lojuu ympäriinsä ja tuo on mukava ottaa reissuunkin mukaan! Värikin miellyttää silmääni! Kerrankin tein idean valmiiksi viikon sisällä ostoksesta :D

torstai 22. syyskuuta 2011

Maalaisserkku kaupungissa

Ja vieläpä oikein PÄÄkaupungissa! On nimittäin lähes TAPAUS kun Sinisukka pääkaupunkiin lähtee! Ei mulla mitään Hesaa vastaan ole, päinvastoin, mutta tulee vaan niin harvoin siellä käytyä. Nyt pakkauduin käsityöpiirin reissulle viime lauantaina, kun pääsi bussilla ja tosi edullisesti!



Ensimmäisenä kohteena Kiasma ja ARS 11. Afrikkalaista nykytaidetta kerroskaupalla. Hieno näyttely! Ajatuksia herätti ja maailmaa avarsi kummasti! Näyttelyssä sai valokuvata, mutta en silti rohkene esitellä otoksia täällä, jossei se vaikka ole sallittua... ja paikan päällä oppaan selostuksella niistä saa parhaiten irti. Kannattaa mennä, jos ei vielä ole ehtinyt!



Toinen kohde Designmuseo olikin entuudestaan tuttu vuosien takaa, mutta toki näyttelyt uusia. Kaj Frankia oli yläkerta pullollaan: tuttuja ja vähemmän tuttuja esineitä. Ihanimpina puunuket ja lapsille suunnatut piirustukset! Pysyväisnäyttelyssä hurmasivat Rut Brykin ja Birger Kaipiaisen keramiikkatyöt! Alakerrassa oli uutta designia Pekka Harnilta ja Yuka Takahashilta.



Kiasman kirjakaupan alelaarista iski silmään allakka arjen löytöretkeilijälle! Meiju Niskalan kokoama hulvaton arjen ilopilleri, jossa on tehtäviä vuoden jokaiselle viikolle. Käyttöohjeissa mainitaan kirjan tehdyn kaupungin käyttäjille ja kaupungissa eläjille... no jaa, sinisukkamaisen sovelluksen mukaan se sopii myös maalaisympäristöön :D Kirja on osa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden kaupunkitaideteosta. Oikein mieluisa ostos (ja käsileikkauksesta toipuva kaverikin sai sellaisen!), joka pursuaa inspiraatioita vaikka kalenteriosio pian vanheneekin.



Kuluvan viikon tehtävä kehottaa viettämään viikon "supersankarina" :D ja mm. suunnittelemaan asun ko. olennolle! Lapset ja me lapsenmieliset rakastamme tuollaisia tehtäviä!! Pääkopassa muhii koko ajan...



Matkalukemiseksi ostin 101 ideaa -lehden (pettyäkseni raskaasti...) ja Stockan lehtiosastolta Hesassa hain amerikkalaisen mixed media -lehden Cloth paper scissors, jota täältä maalta ei saa.



Matkakäsityönä ("vaadittiin" matkaohjelmassa :D ) polvisukkatekele (ticoticoa ja kirjopirkkaa), kässäpussina rakkaan veljentytön koulussa tekemä pehmustettu pikkukassi itsepainettuine kuvioineen (tädille tärkeä!!!).


Matkamuistoina kotiin kulkeutuivat esitteet, joista oikealla ylhäällä olevasta kierrelehtiöstä suunnittelen tekeväni muunnellun vihkon tms. Alinna olevassa designkartassa hurmasivat nuo kuvitukset! Hauska!

Virkistävää oli haistella pääkaupungin tuulia yhden lauantaipäivän verran, lämmintäkin oli riittämiin (lähes t-paitakeli). Tällaiselle maalaiselle riittää, kun näkee eduskuntatalon, kansallismuseon ja Finlandiatalon edes kerran vuodessa bussin ikkunasta :D

maanantai 19. syyskuuta 2011

On se syksy, on se

Pitänee uskoa syksyn saapuneen... lienen hitaista hitain hämäläinen kun vie aikansa ennen kuin valkenee :D
Kai se valkeni vasta kun vesijuoksukausi ulkona loppui ja hallissa alkoi...



Tätä syksypuuhaa olen tehnyt jo pari viikkoa. Kuivatan omenasatoa, kun se tuoreena ei oikein minulle sovi. Toivottavasti sopii edes kuivattuna... sitten saavat läheiset joululahjaksi!



Vielä löytyy tattejakin ja ihan kotipihasta! Sateet tietenkin lisäävät sadon todennäköisyyttä, erityisesti odotan suppilovahveroita! Niitä ei kylläkään omassa pihassa kasva!


Syyshortensia - kauneimmillaan ennen ekoja pakkasia!



Lupailin joskus aikojen alussa ettei täällä juurikaan esitellä muita sukkia kuin "sinisukkia" :D mutta näitä peppiraidallisia en voinut olla näyttämättä! Viimetalviset ilopillerit, Ticoticoa kahta eri väriä. Sopivan ohuet talvikenkiin, sopivan pitkät hameen kanssa, sopiva väriläiskä talven/syksyn pimeyteen!



Syksyn väriä tässäkin: kirppispaita,samettia. Kuvassa versio "ennen". Tulossa kuvia "muutoksen jälkeen"!!



Ja number two: villatakki 7-veljeksestä myös "ennen"!! Odotettavissa jotakin uudistusta :D Mitähän muuta sieltä vaatekaapista ottaisin muutoksen alle....

maanantai 12. syyskuuta 2011

Noitapatojen äärellä

Pääsinpäs minäkin kokeilemaan piiiitkän tauon jälkeen kasvivärjäystä!! Kaksi paikallista aktiivia ystävällisesti kutsui muutaman innokkaan keittopatojen äärelle, kiitos heille!!


Aamutuimaan savu alkoi nousta ja kattilat porista..
.

sähköönkin oli pakko turvautua; koivunlehtisössöt hautumassa.




Näytti ihan appelsiinikiisseliltä :D, mutta samettikukkaa siinä, jonka aluna kirkasti.




Siivilöidyt samettikukat pääsivät vielä johonkin muuhunkin, mutta sitä me emme ehtineet nähdä vielä.



Matkan varrella olikin mahtavan suuri samettikukkaviljelmä! Paikallinen taimisto torjuu peruna-ankeroista, mutta kukat päätynevät myös väripataan....



Lopputulos hehkui kilpaa kuivaustelineenä toimineen koivun kanssa!




Näiden äärellä kuola vaan valuu....

Meillä oli aikaa vain kuutisen tuntia, emmekä värjänneet edes omia lankojamme, joten "saalista" ei tullut, jos ei halunnut ostaa sitä. Mutta kokemusta ja vinkkejä siitä, miten tuo kaikki tapahtuukaan - sitä tuli roppakaupalla! Nyt sitä keräilee kasveja ja sieniä ihan eri silmällä! Ja arvostaa entisestään kasvivärjättyjä tuotteita niiden työlään toteutuksen takia. En ollut tiennyt että esim. raparperinjuurella saa hyvää väriä (keltaista) ja että punajuurella värjääminen on operaatio sisänsä!



Lisäksi tämä puutarhakasvi purppurarevonhäntä antaa kaikesta viininpunaisuudestaan huolimatta...



...ja hyvästä haudutuksesta piittaamatta haalean persikkaa väriä! Sellaista se on, luonnon kanssa yhteistyö :D

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Mistä näitä tunnustuksia oikein tippuu

Täällä aivan ällistyneenä ihmettelen tätä ruusukimppua, jonka Irmeli blogissaan Trykkityyki mulle ojensi!! KIITOOOOOS!! Oikein paljon lämmittää näin pyhäaamun puolihorteessa :D

Koetan hetimiten vastailla kysymyksiinkin:

1. Lempiruoka: Kaikkiruokainen olen, mutta huomaan painottuvani yhä enemmän kasviksiin, lähinnä satokauden mukaan. Allergiat rajoittavat jonkin verran, mutta kalaa, sieniä ja nokkosta syön erityisen paljon ympäri vuoden!

2. Lempimakeinen: Suklaahiiri oon... "onneksi" se aiheuttaa päänsärkyä ja hiukan rajoittaa ahmimista!

3. Lempiluettava: Jaaha... mitenhän tän rajais, ettei tulis ihan metrin luetteloa... melkein kaikki tässäkin käy, paitsi huonosti suomennetut/huonoa suomea olevat hömppärompsut

4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä: Mukavassa seurassa ja yksin, automatkoilla ja kotisohvalla, koulutuksissa ja odotushuoneissa - aina kun se ei häiritse tai loukkaa toisia

5. Lempielokuva: HATARI! Tuohon afrikkalaisseikkailuun en kyllästy ikinä!!BABY ELEPHANT WALK!! Jos muita saa mainita, niin Jane Austenit myös ja uusimpana Up-kohti korkeuksia - lastenelokuva :D

Tällä kertaa haluan jakaa ruusuja muutamalle ihanaiselle blogille, joita seuraan säännöllisesti:
Virveriikka
Jokkemaa
Lankalauantai

Olkaa hyvät ja noutakaa kukkakimppunne teille sopivaan aikaan :D

perjantai 9. syyskuuta 2011

Leikkasin ja liimasin

Sisähommiin siirtyminen tarkoittaa vielä vähän vaiheessa olevan työhuoneen päivittämistä. Kesällä en siellä juuri oleillut ja kaaos on sen mukainen... Aloitin kuitenkin seinäkalenterin kokoamisella. Mulla on kalentereita joka puolella, joten pitihän se tännekin hankkia!

Löysin käyttämättömän kalenteripohjan, johon liimasin päiväosion Anna-lehden ilmaiskalenterista ja sitten mielipuuhaan eli liimaamaan lehtileikekuvista inspiroivaa "syyskuuta".

Toivottavasti pikku-Myyn ilme ei inspiroi liikaa...





No nyt tuntuu paljon "järjestelmällisemmältä"!! Niinkuin niitä menoja nyt olisi niin paljon... :D

tiistai 6. syyskuuta 2011

Elvytyshoidossa


Vielä hetken saavat paksulehtiset viherkasvini nauttia olostaan puskan juurella! Miten ne virkistyvätkin aina talven rasituksista  ulkona ja uudella innolla pakertavat vehreyttä! Tässä siis rahapuita, jos tuosta kuvasta ei oikein pääse selville...



Ja kaktuksetkin ilahtuvat samalla lailla, intoutuvat yleensä kukkimaan sisälle päästyään = ekojen pakkasöiden aikaan. Vanha hyvä hoitokonsti, joka toimii aina oli sää kesällä millainen tahansa!

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Olipa kerran...

..yksi vähän höpsähtänyt täti-immeinen, jolla oli ihania sukulaislapsia (iiiso sydän). Täti tahtoi tehdä lapset tyytyväisiksi ja väkersi heille lahjaksi usein lasten toiveiden mukaisia tuotteita. Noo, nuorin heistä tykästyi animaatiosarjan Late Lampaaseen (kts. yleareenasta!), kuten myös täti itsekin :D Oltiin sitten kerran tehtaanmyymälässä, josta löytyi vauvanvaatteita kuvituksena ko. Late. Kaikki vaatteet olivat alle 100cm kokoa kun taas sukulaislapsi tuolloin n. 130cm. Hmph... mitä teki höpsähtänyt täti?? Osti suurimman vauvanvaatteen 8 eurolla (ihan kahjo...) ja leikkasi kuvan surutta uudesta potkupuvusta ja.....



ompeli sen 130-senttiselle sopivampaan muotoon eli kassiin!



Varsinaisen kassin täti ompeli kaksista vanhoista sammareista, vuoritti ja kukitti pörrölangalla.



Takana vähän koristelua myös.

Sitten tuli aika, jolloin 130-senttinen kasvoi ohi tätinsä ja ohi Late Lammas-laukkunsa. Mutta eipä itketä, ei! Kassi palasi onnellisen tädin huomaan, joka (valitettavasti...) ei kai koskaan kasva Latesta eroon...

Edelleenkin täti tuijottaa tiiviisti joka pyhäaamu Laten seikkailuja ja jos joku jakso jää mietityttämään, niin sen voi aina katsella sieltä yle areenasta :D:D

Täti on niin onnellinen "uudesta" laukustaan, jossa voi kuljettaa monia tärkeitä tavaroita:







THE END !





lauantai 3. syyskuuta 2011

Tarttee lohdutusta

Mrrrr....mrrrr.... täällä ollaan pahalla päällä... eikä kyse ole mr. Simeonista, vaan ihan minusta, Sinisukasta itse!
Kun kuulette syyn niin varmaan ymmärrätte:






Niih... just nää! Siis tää omenapaljous! Kiukuttaa, suututtaa, masentaa...ainakin hiukan sillä

EN VOI SYÖDÄ NIITÄ TUOREENA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Yritin kyllä innoissani, suorastaan ahmin....sillä seurauksella, että käteni paukahtivat täyteen pieniä vesikelloja; kutisevia, särkeviä vesikelloja.... siis allerginen reaktio &%PRh#&X Nyt olen viikon parannellut haavojani ja vain kaukaa ihaillut....sniif! Tätä ilmaista, tuoretta, puhdasta, helpostihankittavaa, ekologista ym.ym.ym. satoa!
Hillonnut olen toki hiukan, mutta se vaatii sokeria - ei kovin terveellistä! Nyt aloitan kuivausoperaation. Se on ainoa keino säilöä satoa ilman sokeria, kai??


Näin ihania ovat!! Suuria, puhtaita, maukkaita!! Noo, voisi sitä hullumminkin olla!



Liikkeellä on muuten omituisia omena-ahmijoita muitakin kuin sinisukkaisia...
.


Mokomakin virnistelijä.... ei toisen allergioille voi nauraa....


Tämä kaverilta saatu verhopala lohduttaa! Essu vai kassi??? Muita vaihtoehtoja???



Lohdutukseksi laitoin itselleni oikein lohtu-lähiruokaa: eilen poimittuja suppiksia/kantarelleja,  omia tomaatteja ja kurkkua plus ruisleipää! Näillä jaksaa eteenpäin :D

Nauttikaa viikonlopun kivoista ulkoiluilmoista!!